Helsinkiläisoppilaille on tarjottu maksutonta kouluruokaa vuodesta 1943 alkaen, kun säädettiin laki kaikille yhtäläisestä maksuttomasta kouluateriasta. Muualla Suomessa maksutonta kouluruokaa alettiin tarjoamaan viisi vuotta myöhemmin. Vuonna 2023 Helsingin maksuton kouluruoka täyttää 80 vuotta. Vuosikymmenten saatossa se on kehittynyt osana yhteiskuntaamme ja on edelleen tärkeä palvelu kaupunkilaisille. Kokosimme Helsingin kouluruoan historian vuosisadan vaihteesta tähän päivään.
Alkutaival
- 1896 Kouluruoka-asioita käsitellään virallisesti ensimmäisen kerran.
- 1905 Augusta af Heurlin perustaa koulukeittoyhdistyksen, valtuusto myöntää raha-avustuksen toiminnan tukemiseksi.
- 1918 Avataan kaupungin keskuskeittola, joka toimi nykyisen Helsingin kaupungintalon sisäpihalla. Ruokajonot ovat yleisiä Helsingin katukuvassa ja ruokaa jaetaan ruokalippuja vastaan.
- 1925 Valtuutettu Miina Sillanpää tekee valtuustoaloitteen ilmaisesta kouluateriasta, joka ei kuitenkaan vielä toteudu.
1940-luku: Maksuton kouluruokailu alkaa
- Toisen maailmansodan aika tuo muutoksia koko ruokatoimintaan ja Helsingin keskuskeittola muonittaa sota-aikana armeijaa, lapsia sekä raskaana olevia naisia.
- 1943 Laki kansakoululaisten maksuttomasta ateriasta astuu voimaan. Helsingissä aletaan heti toteuttaa lakia, kun muualla Suomessa lakia aletaan toteuttaa vuonna 1948. Ruokapalvelu tuli ajan mittaan myös osaksi lasten päivähoitoa.
- Kerran päivässä tarjotaan liha-, kala- tai vihanneskeitto tai velli. Aterioiden laadusta ei vielä säädetty laissa.
1950-luku: Ravitsevampaa kouluruokaa
- Kahden viikon kiertävällä ruokalistalla on muun muassa lihakeittoa, hernekeittoa, puuroja, kuivamuonaa (grahamsämpylä ja sulatejuusto/nakki). Maitoa tarjotaan syys-,loka- ja toukokuussa, muulloin vellejä.
- Kouluruokakomitea suosittelee ensimmäisen kerran kouluruoan ravitsemuksellisen laadun parantamista, esim. maidon, lihan ja juuston määrän lisäämistä sekä raakojen kasvisten tarjoamista (tuorepala).
- 1957 Kansakoululaissa säädetään, että kaikille oppilaille on tarjottava ravitseva, kasvattava ja maittava maksuton ateria.
1960-luku: Haarukoille ja veitsille käyttöä
- 1968 Kouluissa otetaan haarukat ja veitset käyttöön. Ne tilattiin jo edellisenä vuonna, mutta silloin ei ollut vielä tarjolla haarukalla ja veitsellä syötäviä ruokia.
- Vuoka- ja kastikeruoat tulevat ruokalistoille ja neljän viikon kiertävällä ruokalistalla on mm. lihapyöryköitä, tillilihaa, maksahöystöä ja jauhelihakastiketta.
- Ainoa tarjottava salaatti on punajuurisalaatti ja juureksia tarjotaan paloina.
1970-luku: Erityisruokavaliot huomioon
- Erityisruokavaliot huomioidaan kouluruokailussa (esim. diabetes, keliakia, kala-allergia, laktoosiintoleranssi) ja ruokalistojen systemaattinen kehittäminen alkaa.
- Ruokalistasuunnittelussa otetaan käyttöön 6 viikon kiertävät ruokalistat, joissa tavoitteena on tarjota joka päivä täysipainoinen ateria. Huomiota kiinnitetään entistä enemmän aterioiden ravintoarvoihin. Punajuurisalaatin rinnalle tulee juures- ja kaalisalaatit.
- 1977 Peruskouluun siirtyminen nostaa päivittäisten aterioiden määrän 29 500 ateriasta 47 500 ateriaan ja jakelupisteitä on 138 aiemman 100 sijaan.
- 1979 Helsinginkadulle sotien jälkeen avattu ruokatehdas muuttaa Vantaalle uuteen ja moderniin ruokatehtaaseen, jossa se sijaitsee tänäkin päivänä.
1980 ja -90 -luvut: Mielipidekyselyjä ja uusia makuja maailmalta
- 1984 Helsingin kouluruoasta tehdään ensimmäinen laaja mielipidekysely oppilaille (1173 vastaajaa). Suosikkiruoksi nousevat kalapuikot, lihapyörykät, lihamakaronilaatikko, kanaviillokki, hernekeitto ja jauheliharisotto.
- 1990-luku Lama vie broilerinkoivet lautasilta ja maksaruoat poistetaan A-vitamiinikeskustelun tuloksena. Myös tilliliha ja piparjuuriliha poistuvat ruokalistalta.
- Esikäsitellyt raaka-aineet yleistyvät ja tuotevalikoimat monipuolistuvat.
- Kansainvälistyminen tuo koulujen ruokalistoille chili con carnen, tortillat, wokit ja lasagnen.
2000-luku: Enemmän kasvisvaihtoehtoja ja oppilaiden osallistamista
- Kouluruokaloista tulee kouluravintoloita, ruokahuollosta ruokapalvelua ja oppilaista asiakkaita.
- Oppilaiden suosikkiruokia ovat kalapuikot, pinaattiohukaiset, lihamakaronilaatikko, ohrapuuro ja tortillat.
- Kouluihin perustetaan oppilaista koostuvia ravintolatoimikuntia, jotka otetaan mukaan kouluruokailun suunnitteluun.
- Huomiota kiinnitetään myös hävikkiruokaan: syö, mitä otat ja hävikkiviikko-kampanjat näkyvät ensi kertaa kouluissa.
- 2003 Vegaaniruokavaliota noudattavat otetaan huomioon ruokailussa.
- 2004 Maksullinen välipalamyynti alkaa ja kouluilla aletaan tarjoamaan ravitsemuksellisia välipaloja.
- 2007 Helsinki tarjoaa edelläkävijänä Suomessa kasvisruokaa kaikille halukkaille oppilaille. Tarjolla on joka päivä vapaasti otettavissa kaksi ateriavaihtoehtoa, joista toinen on kasvisvaihtoehto.
- 2011 Kaupunginvaltuuston päätöksellä kaikissa kouluissa otetaan käyttöön kerran viikossa kasvisruokapäivä, jolloin tarjolla on kaksi kasvispääruokavaihtoehtoa.
- 2013 Salaattikomponentit tulevat koulujen salaattipöytiin ja kasvisten ja vihannesten käyttö lisääntyy.
- Suuren ruokalistauudistuksen myötä kiinnitetään enemmän huomiota tarjottavien ruokien ulkonäköön, rakenteeseen, väreihin ja makuun.
- Ruokaraadit elvytetään Helsingissä osaksi ruokalistan kehittämistä. Oppilaita osallistetaan enemmän kouluruokailun suunnitteluun.
- 2017 Kouluruokapäivää aletaan viettää vuosittain elokuussa maksuttoman kouluruoan kunniaksi.
2020-luku: Vastuullisuutta ja ruokien jatkuvaa kehittämistä
- Kouluruokien suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan ruokien vastuullisuus, ilmastovaikutukset sekä sesongin raaka-aineet. Oppilaat ovat mukana kouluruokien kehittämisessä ja ruokatrendejä seurataan tarkasti.
- 2019 Helsingin valtuusto päättää liha- ja maitotuotteiden puolittamisesta vuoteen 2025 mennessä kaupungin ruokapalveluissa. Tämä toteutetaan kouluruokasuositukset huomioiden vähentämällä erityisesti punaisen lihan määrää ruokalistoilla.
- Kouluruokia kehitetään systemaattisesti yhä ilmastoystävällisempään suuntaan. Punaista lihaa korvataan ruokalistoilla esimerkiksi kasvisproteiineilla, siipikarja- ja kalatuotteilla.
- 2020 Korona-pandemian kokoontumisrajoitusten seurauksena kouluruokaa jaetaan kevään ajan oppilaille annospakkauksissa ympäri Helsinkiä sijaitsevista jakelupisteistä kahdesti viikossa. Mukaan otettavat, koko kouluviikon kattavat ateriat lämmitetään ja syödään kotona.
- 2022 Oppilaiden kouluruokasuosikkeja ovat mm. kalapuikot, pinaattiletut, quorn-kasvistäytteiset tortillat, broilericurry, nakkikastike.
- 2023 Kuuden viikon kiertävälle ruokalistalle lisätään syksyllä yhdeksäs (aiemmin kahdeksan) kasvisruokapäivä. Ruokalistalla on myös kahdeksana päivänä tarjolla (aiemmin seitsemän) kalaruokia.
- Tänä päivänä kuuden viikon kiertävillä ruokalistalla on tarjolla runsaasti kasvisvaihtoehtoja (65%), liharuokaa (22%) ja kalaruokaa (13%).
