Käytännössä lähes kaikki syömämme ruoka on prosessoitua ainakin jollain tasolla. Prosessointi ei ole itsessään hyvä tai huono asia, vaan sen vaikutus riippuu lopputuloksesta.
- Prosessointi voi parantaa ruoan säilyvyyttä ja turvallisuutta
- Se voi helpottaa ravintoaineiden imeytymistä
- Suolan, sokerin tai rasvan lisääminen heikentää ravitsemuksellista laatua
Mitä ultraprosessoitu ruoka tarkoittaa?
Ultraprosessoidulla ruoalla tarkoitetaan teollisesti pitkälle jalostettuja elintarvikkeita, joiden valmistuksessa käytetään lisäaineita (kuten väri‑, aromi‑ ja säilöntäaineita) ja erityisiä tuotantotekniikoita. Ultraprosessoitu ei automaattisesti tarkoita heikkoa ravitsemuksellista laatua.
Tähän ryhmään luokitellaan esimerkiksi:
- valmisruoat ja pikaruoat
- makeiset ja virvoitusjuomat
- lihavalmisteet, kuten leikkeleet
Kansainvälisen määritelmän mukaan ryhmään luokitellaan kuitenkin myös:
- osa kasviproteiinituotteista ja kasvijuomista
- D‑vitaminoidut maitotuotteet ja levitteet
On tärkeää huomioida, että ultraprosessoinnin luokittelu ei sovellu sellaisenaan ruokakulttuuriimme. Esimerkiksi täysjyväleipä voi luokituksen mukaan olla ultraprosessoitua, vaikka sen ravitsemuksellinen laatu on hyvä.
Ultraprosessoitu ruoka ja terveys
Tutkimusten mukaan runsas ultraprosessoitujen elintarvikkeiden käyttö on yhteydessä terveyshaittoihin. Keskeistä ei kuitenkaan ole pelkkä prosessoinnin aste, vaan ruokavalion kokonaisuus.
Ultraprosessoituja tuotteita runsaasti sisältävä ruokavalio on usein:
- energiapitoinen
- runsassokerinen ja -suolainen
- sisältää paljon tyydyttynyttä rasvaa
- niukasti kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita
Siksi ruokavalion laadussa on tärkeää ensisijaisesti tutkia ruokien ravintosisältöä.
Ravitsemussuositukset ohjaavat ruokapalveluita
Suomessa ravitsemussuositukset määrittävät terveyttä edistävän ruokavalion periaatteet. Tavoitteena on ruokavalio, jossa:
- tyydyttyneen rasvan määrä on kohtuullinen
- suolan ja sokerin käyttö on maltillista
- kuitua saadaan riittävästi
Helsingissä koulu‑ ja päiväkotiruoat valmistetaan pääosin keskuskeittiöllämme tutuista raaka-aineista. Hyödynnämme ruoissa samoja raaka-aineita, joita käytetään myös kotikeittiöissä.
Laadukas ja turvallinen ruoka lapsille ja nuorille
Koulu- ja päiväkotiruokailu on suunniteltu tukemaan lasten ja nuorten hyvinvointia:
- päiväkotiruoka kattaa noin 2/3 päivän ravinnontarpeesta
- kouluruoka kattaa noin 1/3 päivän ravinnontarpeesta
Ruokapalveluissamme tarjoamme ruokaa, joka on:
- ravitsemuksellisesti laadukasta
- turvallista
- kustannustehokasta
- toimivasti valmistettavissa suurille käyttäjämäärillä
Olemme mukana päivittäin noin 100 000 helsinkiläisessä ateriahetkessä.